• Huvudmeny

21.12.2018

Kansallisten vähemmistöjen oikeuksia laajennetaan

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (vähemmistölaki) muuttuu 1.1.2019. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on lisätä kansallisten vähemmistöjen tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Lainmuutosten tarkoituksena on vahvistaa kansallisten vähemmistöjen kielen ja kulttuurin perussuojaa sekä vahvistaa laajennettuja oikeuksia, jotka ovat voimassa suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueilla. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttamiseen tulee erityisesti edistää.

Tiedonsaanti ja vaikuttaminen

Vuodenvaihteesta lähtien kaikilla maakäräjillä ja kunnilla on oltava tavoitteet ja suuntalinjat vähemmistöpoliittiselle työlle. Samalla selvennetään viranomaisille, kunnille ja maakäräjille asetettavia vaatimuksia, kun kyse on neuvonpidosta vähemmistöjen kanssa ja vähemmistöjen tiedottamisesta kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista. Viranomaisille ja kunnille asetetaan myös enemmän vaatimuksia kansallisten vähemmistöjen kanssa järjestettävien neuvonpitojen osalta. Neuvonpitojen on oltava jäsennellympiä ja perustuttava dialogiin eikä pelkkään tiedonvälittämiseen viranomaisen taholta.

Esikoulu ja vanhustenhuolto

Uuden lainsäädännön myötä kunnille tulee selkeämpi vastuu tiedottaa aktiivisesta niitä, jotka hakevat paikkaa esikoulun tai vanhustenhuollon piirissä, oikeudesta saada sellainen paikka, jossa henkilöstö puhuu kyseistä vähemmistökieltä.

Esikoulun ja vanhustenhuollon osalta myös nykyisen lainsäädännön sanamuotoa ”kokonaan tai osittain” muutetaan muotoon ”kokonaan tai olennaisilta osin”.

Oikeuksien integrointi muihin lakeihin

Muutosten taustalla on laaja, valtiollinen selvitys, joka valmistui syksyllä 2017. Selvityksessä todettiin muun muassa, että vähemmistölaki ei ole toiminut sillä tavalla kuin sekä hallitus että kansalliset vähemmistöt olivat toivoneet. Hallintoalueiden ulkopuolella ei ole tapahtunut paljonkaan sen jälkeen, kun vähemmistölaki tuli voimaan 2010.

Eräs selvityksessä todetuista ongelmista oli, että kansallisten vähemmistöjen kielellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin liittyvät asiat ovat usein eristyksissä kunnissa ja viranomaisissa – niitä ei integroida viranomaisten yleiseen työhön. Sama kuvio on nähtävissä enemmistökielisessä yhteiskunnassa yleisestikin: tietämys kansallisista vähemmistöistä on edelleenkin melko vähäistä. Tämän takia lainkohdat oikeudesta esikouluun ja vanhustenhuoltoon vähemmistökielellä siirretään vähemmistölaista koululakiin ja sosiaalipalvelulakiin. Vähemmistölakiin jää silti edelleenkin viittaus oikeuksiin.

FAKTA
Tausta

Hallitus päätti syksyllä 2016 asettaa valtiollisen selvityksen vähemmistöpolitiikan vahvistamisesta. Selvityksessä tarkastettaisiin ja analysoitaisiin laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Selvityksessä todettiin muun muassa, että vähemmistölaki ei ole toiminut sillä tavoin kuin sekä hallitus että kansalliset vähemmistöt olivat toivoneet. Selvityksen osamietintö Nästa steg? Förslag för en stärkt minoritetspolitik (SOU 2017:60) perustana hallitus esitti vuoden 2018 alussa lakineuvoston lähetteen En stärkt minoritetspolitik, jonka valtiopäivät hyväksyi maaliskuussa 2018. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2019.

Linkkejä (ruotsiksi)

Riksdagen.se: Lagen (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråklänk till annan webbplats

Regeringen.se: Nästa steg? Förslag för en stärkt minoritetspolitik (SOU 2017:60)länk till annan webbplats

Regeringen.se: Lagrådsremiss. En stärkt minoritetspolitiklänk till annan webbplats

Uppdaterad 21 december 2018