• Huvudmeny

2.5.2019

Vuoden kielipalkinnot jaettu

Språkrådsdagen 2019 -konferenssissa jaettiin kolme kielipalkintoa: Vähemmistökielipalkinto, Klarspråkskristallen ja Erik Wellanderin palkinto. Esittelemme seuraavassa vuoden voittajat.

Vähemmistökielipalkinto Irén Horvatnelle ja Teresa Kwiatkowskille

Minoritetsspråkspriset 2019

Kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lind sekä Vähemmistökielipalkinnon voittajat Irén Horvatne ja Teresa Kwiatkowski.

Irén Horvatne ja Teresa Kwiatkowski saivat vuoden 2019 Vähemmistökielipalkinnon innokkaasta ja sinnikkäästä työstään romaninuorten kielen ja identiteetin vahvistamiseksi.

Romanikieli on perinteisesti ollut puhuttu kieli, mutta romanien on tärkeää myös oppia lukemaan ja kirjoittamaan kieltään. Yhä useammat nuoret romanit pystyvät nykyään välittämään ajatuksiaan, kokemuksiaan ja mielipiteitään omalla äidinkielellään. Palkinnonsaajien työ on muun muassa lisännyt romaninuorten koululäsnäoloa ja parantanut heidän oppimistuloksiaan sekä saanut nuorten vanhemmat ja heidän koulunsa kiinnostumaan enemmän nuorten koulunkäynnistä.

Kilpailun tuomariston perustelut: ”Irén Horvatne ja Teresa Kwiatkowski auttavat lapsia kehittämään romanikielen puhe- ja kirjoitustaitojaan, jotta he voivat vahvistaa identiteettiään ja itsetuntoaan ja ottaa siten oikeutetun paikkansa yhteiskunnassa”.

Vähemmistökielipalkinto nostaa esille vähemmistökielten hyväksi tehtyä työtä ja kannustaa jatkamaan tätä työtä.

Klarspråkskristallen Verovirastolle

Klarspråkspriset 2019

Klarspråkskristallen-palkinnon voittaneen Veroviraston edustajat yhdessä kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lindin kanssa.

Vuoden 2019 Klarspråkskristallen luovutettiin Verovirastolle heidän selkeän virkakielen hyväksi yli osastorajojen tekemästään menestyksekkäästä ja inspiroivasta työstä, jossa kansalaiset ovat koko ajan keskiössä.

Verovirasto on käyttänyt työssä muun muassa kirjoittajapajoja, joissa kielenhuoltajat, asiantuntijat, juristit ja verkkotoimittajat ovat kirjoittaneet tekstejä yhdessä. Näin epäselvyydet selvitetään heti eikä kenenkään tarvitse uhrata aikaansa tekstiin, joka on käsittämätön tai sisältää asiavirheitä.

”Veroviraston kirjoittajapajat ovat tehokas ja hyväksi todettu menetelmä, jota on helppo soveltaa ja joka on helppo ottaa käyttöön niin suuressa kuin pienessäkin mittakaavassa”, tuomaristo totesi perusteluissan.

Kielineuvosto jakaa Klarspråkskristallen-palkinnon kerran vuodessa viranomaiselle, alueelle tai kunnalle. Palkinto nostaa esille selkeän virkakielen parissa saavutettuja hyviä tuloksia ja kannustaa jatkamaan kielenhuoltotyötä.

Erik Wellanderin palkinto Linus Salölle

Erik Wallanders pris 2019

Erik Wellanderin palkinnon voittaja Linus Salö ja palkinnon luovuttaja Björn Melander

Språkrådsdagen-tapahtumassa jaettiin myös Erik Wellanderin palkinto. Sen sai tänä vuonna Linus Salö, joka on empiirisesti lisännyt tietoutta ja teoreettisesti syventänyt ymmärtämystä ruotsin kielen käytöstä tieteellisissä ja akateemisissa yhteyksissä.

Linus Salö väitteli vuonna 2016 tohtoriksi Tukholman yliopistosta. Hänen väitöskirjansa käsitteli ruotsin ja englannin käyttöä tieteen kielimarkkinoilla. Salö on useissa julkaisuissa käsitellyt muun muassa seuraavia aiheita: akateeminen kirjoittaminen, tieteelliset julkaisumallit ja opetuskieli korkeakouluissa. Hän on työllään merkittävästi lisännyt tietouttamme ruotsin asemasta ja tehtävästä yhdellä keskeisellä kielenkäyttöalueella. Salö on myös tuonut esille tärkeitä teoreettisia näkökulmia ja pystynyt siten osaltaan sekä syventämään että sävyttämään keskustelua tästä tärkeästä kielipoliittisesta kysymyksestä.

Erik Wellanderin palkinto ansiokkaasta tutkimuksesta kielenhuollon alueella jaetaan vuosittain Kielineuvoston Språkrådsdagen-konferenssissa. Palkinnon on perustanut Stiftelsen Erik Wellanders fond -säätiö, jonka tehtävänä on edistää ruotsalaista kielitieteellistä tutkimusta kielenhuollon alueella.

Teemana kielelliset oikeudet

Språkrådsdagen-konferenssi järjestettiin tänä vuonna yhdennentoista kerran, ja teemana olivat tällä kertaa kielelliset oikeudet. Noin 130 osanottajaa kokoontui Scandic Klara -hotelliin Tukholman Hötorgetille kuuntelemaan esitelmiä, joissa tarkasteltiin vuoden teemaa eri näkökulmista.

Päivän ohjelma:

  • Mellan meänkieli och överkalixbondska (meänkielen ja Överkalixin murteen välillä) (Lina Stoltz)
  • Genuskonstruktion i domar (sukupuolirakenne tuomioissa) (Astrid Skoglund)
  • Om romska (romanikielestä) (Angelina Dimiter-Taikon)
  • Svenskt teckenspråk – för en hållbar framtid (ruotsalainen viittomakieli – kestävän tulevaisuuden puolesta) (Åsa Henningsson)
  • Sfi i tiden (Sfi nykyajassa) (Maria Rydell)
  • Språkpolitisk översiktsbild (kielipoliittinen kokonaiskatsaus) (Olle Josephson)
  • Språk som syns (kieli, joka näkyy) (Maria Bylin)
Uppdaterad 02 maj 2019