• Huvudmeny

Åarjelsaemien gïele

Dåarjoe naasjovnalen unnebelåhkoegïelide.

Gïele jih almetjemojhtese instituhte staatendåarjoeh joekede mah edtjieh sjïere almetjh böörebe nuepieh sijjen naasjovnalen unnebelåhkoegïelem lïeredh jih utnedh vuesiehtimmie gaavhtan gaajhkh varietehte såevmien, jiddisch, meänkielin, romani chib jih saemiengïele. 

Dåarjoeh joekedieh darjmomidie mah lohkeme- jih tjaalememaahtoem unnebelåhkegïelesne nännostidh, vuesiehtimmie gaavhtan pedaagogihken dorjeme daennie gïelesne mij edtja lieredh, gïeleprosjeekte maanide jih sijjen eejhtegidie jallh råajvarimmie juktie aelkieh lohkedh. Lissine dåarjoeh joekede darjomidie mah nännostidh sjiere almetji maahtoeh gelliegïeleldh bïjre, gïele kultuvreguedtijinie jallh giele vijrebe vedtedh boelveste boelvese. Darjomh mah maanide jih noeride fokusereme eeremes evtede. 

Åårganisasjovnh jih tseegkemh(stiftelsh) mah eah staatesne jallh tjïeltesne, jih mejnie eah leah vinste ulmine jih leah Sveerjesne maehtieh dåarjoeh syökedh. Dåarjoeh maehtieh aaj syökedh ektine jeatjine åårganisasjovnine, tseegkeminie (stiftelsine) jallh tjïeltine. Dåarjoedåastjoje buerkiestimmiem vedtieh magkeres resultahtem, sijjieh jakseme.

Syökemisnie edtja meatan årrodh konkrehten jih vihties buerkiestimmie prosjekten gaavhtan jih aaj vihties maaksemekalkyle. Jis dov naan gyjhtjelassh dåarjoen jallh syökemen bïjre, dle bïeljelh Harriet Kowalski.

Uppdaterad 14 January 2016