• Huvudmeny

Huhtikuu

Huhtikuu

Huhtikuu on vuoden neljäs kuukausi, joka on saanut nimensä siitä, että ennen keväällä kaadettiin havupuukaski eli huhta. Sanottiin myös, että huhtikuu humauttaa lumet pois.

Latinaksi huhtikuun nimi on Aprilis. Nimen taustana on verbi aperio, jonka merkitys on avata: huhtikuussahan luonto herää, ja silmut ja nuput alkavat avautua. Myös ruotsiksi tämän kuukauden nimi on april ja englanniksi April.

1. huhtikuuta vietetäänkin aprillipäivää. Tapa narrata toisia keväällä on vanha, mutta nykyinen käytäntö vakiintui 1800-luvulla. Narratulle sanotaan ”Aprillia aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle”.

Huhtikuulle voi osua myös pääsiäinen. Palmusunnuntaista alkaa pääsiäisviikko, jolloin Suomessa on myös tapana virpoa. Yksi tunnetuimmista virpomisvärssyistä on tämä, mutta muitakin toki on: ”Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks, vitsa sulle palkka mulle! ”Pääsiäisviikko (hiljainen viikko, kärsimysviikko, piinaviikko eli tymintäviikko (ruotsiksi dymmelvecka)) on pääsiäispyhiä edeltävän viikon nimitys, mutta toisaalta kirkkovuoden osana myös pääsiäisen jälkeisen viikon nimitys. Kiirastorstai (skärtorsdag) ja pitkäperjantai edeltävät hiljaista lauantaita eli lankalauantaita, jota seuraavat pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä.

Pääsiäis-sanan tausta on mielenkiintoinen. Monissa kielissä pääsiäisen nimitys on peräisin heprean sanoista pesah tai pasah: aramean pasha, kreikan paskha, ranskan Paques ja ruotsin påsk. Suomessa kehitettiin kuitenkin jo ennen Agricolaa sana pääsiäinen, sillä haluttiin välttää paska-sanaa muistuttavan sanan käyttö!

Pääsiäisenä päästiin paastosta, johon oli laskeuduttu laskiaisena härkäviikkojen päätyttyä. Kiirastorstai taas on saanut nimensä siitä, että silloin puhdistauduttiin (ruotsin skära-verbillä on myös merkitys puhdistaa). Pahakiira oli karkotettava, ja vielä viime vuosisadan alussa Suomessa tehtiin näin esim. vetämällä metalliromua ja palavaa terva-astiaa kelkassa talon ja piharakennusten ympäri.

8. huhtikuuta on romanien kansallispäivä. Päivä on kansainvälinen, eli romanit joka puolella maailmaa viettävät sitä samana päivänä. 9. huhtikuuta on vietetty Mikael Agricolan päivää jo vuodesta 1960, ja silloin vietetään lisäksi suomen kielen päivää. Vuosi 2007 oli Agricolan juhlavuosi, sillä hänen kuolemastaan tuli kuluneeksi 450 vuotta. 23. huhtikuuta vietetään YK:n säätämää maailman kirjapäivää (världsbokdagen). 27. huhtikuuta taas vietetään veteraanipäivää; niin on tehty jo vuodesta 1987 alkaen. Huhtikuun viimeinen päivä, 30. huhtikuuta, on vapunaatto (valborgsmässoafton).

Uppdaterad 05 april 2018